tiistai 31. joulukuuta 2013

2013

Näin vuoden viimeisenä päivänä on hyvä muistella mennyttä vuotta ja mä halusin jakaa teillekin mitä vuosi 2013 on mulle merkannut.

Aloitetaan tietenkin suurimmasta, eli elämäntapamuutoksesta. Hyppäsin junaan ihan kesäkuun alussa, ja matkustin monta tuntia kotiseudulle viettämään perhetuttujen/ystävien ylioppilasjuhlia. Matka meni hyvin, mutta sattumalta törmäsin loppumatkasta junassa tuttuun, jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. Tämän tutun kasvoilta olin erottavinani sen hieman kummastuneen/järkyttyneen ilmeen siitä kuinka paljon oli muuttunut. Huonoon suuntaan. Tuo ilme lienee monille tuttu, ja oli se sitten oman pään sisällä, tai ei, niin oon kiitollinen siitä että sen ilmeen näin.

Seuraavana päivänä pyysin kaveria ottamaan kuvaa minusta ja vastavalmistuneista ylioppilaista, ja sain kokea uuden järkytyksen. Jaan teidän kanssa nyt tämän järkytyksen.

Koska mä rajasin noi mun kaverit tosta pois, niin toi ei näytä edes niin järkyttävältä kun se oikeasti on, vaikka kyllä se tollasenaan jo ihan tarpeeksi kauhea on. Tätä kuvaa katsoessani mä päätin että nyt pitää tehdä jotain. Seuraavana päivänä palasin takaisin kotiin opiskelupaikkakunnalle, ja tiesin että tulen olemaan siellä noin kuukauden yksin töitten takia. Päätin että nyt annan itselleni kuukauden niin että koitan oikeasti muuttaa elämäntapani ja tehdä jotain hyvää itselleni. Kuukauden jälkeen katsoisin mitä tekisin. Latasin juoksusovelluksen kännykkään, ja siitä se sitten alkoi. Loppu on historiaa niin kuin usein sanotaan. Ajatus laihduttamisesta oli hautunut mielessä jo pitkään, mutta tuo tutun tapaaminen ja kuva olivat ikään kuin "viimeinen tikki" josta sain sen alkubuustauksen lähteä laihduttamaan.

Blogin perustin kesäkuun lopussa, ja voin vain sanoa että mä en todellakaan olisi tässä tilanteessa nyt jos en olisi blogia perustanut. Mulle tää on ollut väylä purkaa tuntoja ja saada tsemppiä ja motivaatiota muista blogeista ja lukijoilta. Musta on ihanaa että tää mun blogi on ollut myös muille motivaation lähde, ja te oikeesti tykkäätte lukea näitä mun juttuja!

Elämäntapamuutos on aikalailla vallannut viimeset puoli vuotta mun elämästäni, mutta kyllä mä elin ja olin tämän vuoden alkuvuodestakin.

Yksi suurimmista kokemuksista mun elämässä tapahtui tämän vuoden helmikuussa, kun mä olin Keniassa kuukauden harjoitteluvaihdossa. Reissu oli mahtava, vaikka kaikki ei mennytkään ihan niin kuin piti. Mä olen todellakin menossa Keniaan takaisin kun saan opinnot loppuun ja vähän tienattua matkakassaa opintojen jälkeen.

Kenia opetti mulle paljon asioita omasta kulttuurista, ja siitä kuinka paljosta mä saan olla kiitollinen elämässä. Mä myönnän että välillä tulee valitettua turhaan ja ihan vaan sen valittamisen takia, mutta tiedostan myös sen että Kenian reissun jälkeen osaan arvostaa paljon enemmän mun elämää Suomessa ja pieniä arkisia asioita jotka on oikeastaan itsestäänselvyys täällä Suomessa.

Sen kummempia ei mulle tänä vuonna tapahtunut, mutta elämäntapamuutos on muuttanut mun elämän niin täysin että se on jo ihan tarpeeksi. Liikunnan tulo elämään on tehnyt musta terveemmän ja mä voin paremmin. Painon pudotessa itsetunto on noussut ja se on vaikuttanut ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen. Mä olen yksnkertaisesti hyvinvoiva kaikilla elämän osa-alueilla, ja voin sanoa että tuntuu aika mahtavalta.

Näillä fiiliksillä on hyvä jättää tämä vuosi taakse ja aloittaa uusi, ja aina vaan parempi vuosi!



Ihanaa uutta vuotta kaikille lukijoille!

-Kaukaa Kaunis

maanantai 30. joulukuuta 2013

Viikko 52

Tajusin että viime viikon yhteenveto on vielä laittamatta. Varmaan senkin takia unohtu, kun ei tuota liikuntaa tullut juuri ollenkaan harrastettua. Noh, ensi vuonna lähtee taas kunnolla käyntiin tääkin projekti, niin en anna tämmösten viikkojen paljoa haitata.

Maanantai: -
Tiistai: -
Keskiviikko: -
Torstai: -
Perjantai: -
Lauantai: juoksulenkki, 1 h
Sunnuntai: kävelylenkki 1h

Semmonen saldo siis viime viikolla. Syömiset onkin menneet nyt koko loman ajan aika huonosti, ja vaaka näyttää plussaa. Onneksi suurin osa plussista on nesteitä, jotka saan sitten vuoden alusta heti poies. Vaa'alle virallisesti astun 6.1. ja silloin tulee bloginkin puolelle päivitystä.

Pitääpä tehdä tässä paremmalla ajalla postausta uuden vuoden "lupauksista". Niitä kun olen nyt miettinyt tähän elämäntapamuutosprojektiin liittyen aikas montakin.

Palaillaan taas huomenna. Vuosi vaihtuu taas! :)

-Kaukaa Kaunis

"mä voin ottaa teistä kuvan"

"otetaanko hei kuva?"

"joo, mä voin ottaa teistä kuvan"

Ja päivän päätteeksi sinun läsnäolostasi ei ole minkäänlaisia todisteita.

Kuulostaako tutulta? Mä olen yrittänyt kaivella jo ihan blogiakin varten kuvia menneisyydestä, mutta samoin kuin monilla muillakin ylipainoisilla, on tehtävä yllättävän vaikea.

Vietin tyttökavereitteni kanssa pikkujoulua reilu viikko sitten, ja olin ensimmäistä kertaa miesmuistiin innolla ottamassa kuvia. Tajusin siinä kuvienotto tilanteessa että hei, joku on nyt oudosti, mutta tajusin sitten sen että minähän olen kameran oikealla puolella!

Entisaikaan poikkeuksetta kun joku ehdotti kuvien ottamista, olin minä se vapaaehtoinen joka niitä kuvia nappasi useammalla kameralla. Sitten jos joku kysyi enkö minäkin halua kuvaan mukaan, sanoin että ei se minua haittaa vaikka en olisikaan, tai että ehkä seuraavalla kerralla.

Toinen väistöliike tapahtui aina jos juhlissa tai muissa tapahtumissa bongasin jonkun joka otti kuvia yksilöistä ihan muuten vain. Mä aina käänsin päätäni, tai otin jonkun tyhmän ilmeen, jonka muutin sitten joka tapauksessa ihan lopuksi pois, niin että kuva epäonnistuisi. Kuvien ottaminen oli vain yksinkertaisesti kauhea kokemus, koska minä aina olin se isoin, ja se kyllä näkyi aina kuvissa. Muuten sitä saattoi olla autuaan tietämätön siitä kuinka isolta muiden vieressä näyttää, mutta kuvissa tuli sekin todistetuksi, joka sitten ei ollut kovin mukava kokemus.

Facebook ja tägäykset onkin ihan oma juttunsa. Kauhusta kankeana menen katsomaan kuvaa johon minut on tägätty, kun siitä ilmoitus tulee. Odotin aina pahinta, ja yleensä petyin siihen joka tapauksessa. Kuvien ottaminen oli painajainen.

No, pikkujouluissa oli tarkoitus ottaa meidän kaveriporukasta joku kiva kuva josta kaikki olisivat tyytyväisiä. Niitä siis aina katsottin jokaisen kuvan jälkeen, ja siinä sai kukin kauhistella omaa olemustaan. Kuvia tarkastellessa kuuli peruskommentit että "ei mä oon ruma" tai "hyi, poista tää" ymym. Mutta mitä mä mietin? "hei, vähänkö onnistunut kuva" tai "jee, mä en näytä niin jättiläiseltä!".

Tilanne oli outo, mutta samaan aikaan olin innoissani että kerrankin näytän hyvältä! Nyt olen saanut näitä kuvia käsiini, ja kerrankin niitä katsoessani voin olla ylpeä itsestäni.

Onko ruudun sillä puolella ketään kuka voi samaistua tähän ilmiöön? Löytyykö teistä helposti kuvia tapahtumista ja illanistujaisista?

-Kaukaa Kaunis

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Juoksutekniikkaa

Eilen pääsin vihdoin veljen kanssa juoksemaan. Tehtiin semmonen reilun tunnin lenkki, jonka aikana kerittiin kyllä kääntää meidän vene vihdoin talvitelakalle. Kerittiin siis juosta semmonen 7 km.



Siinä juostessa veli joka tosiaan tätä urheilua on enemmänkin harrastanut ja monta maratoonia juossut, antoi mulle sitten vinkkejä ja korjas mun juoksutekniikkaa niin että paikat ei hajoa ja juoksu on mahdollisimman "taloudellista" eli energiaa ei mene turhuuksiin (esim. käsien turhaan huidontaan).

Mä ilmeisesti juoksen aika "kuluttavasti" ja takakenossa. Mun askeleet on liian pitkät polvet menee ilmeisesti liian taka-asennossa, kun niitten olis hyvä mennä enemmän pystyasennossa. Näitten lisäksi mä jännitin käsiä liian lähellä kylkiä ja kädet liikkui kyynärpäästä alaspäin enemmän kuin hartioista kyynärpäihin. Ompas näitä vaikea selittää ilman demonstraatiota. Myös askeleeni kaipasi korjausta niin että en juoksisi niin kantapäälähtöisesti, vaan enemmän päkiöillä hipsuttaen.

Nyt kun näitä listaa saattaa kuulostaa siltä että mä oon tehnyt kaiken väärin ja kauheeta pilkunviilausta tämäkin homma. Ei se kuitenkaan ihan niin mennyt. Mä juoksen ihan hyvin, ja voisin jatkaa vanhalla tavalla jos haluan. Veljen neuvot tuli lähinnä siihen kun suunnittelen juoksuharrastukseni viemistä hieman pidemmälle. Silloin kun kyseessä alkaa olemaan pitkät matkat, ja niihin treenaaminen, on hyvä kiinnittää huomiota juurikin näihin pilkunviilaus hommiin.

Eilen juostessa milloin nostelin polvia marssityylisesti juostessa, milloin juoksin etukenossa käsiä vapaasti huljutellen. Veli aina neuvoi ja hetki tehtiin ylikorostetusti, ja sitten keskityin ja tiedostaen otin neuvoista vaarin.

Se ei ollutkaan ihan yksinkertaista, koska mun piti ihan oikeasti keskittyä että sain korjaukset käytäntöön. Jos keskityin käsien rentouteen ja hartioiden heijaamiseen, oli askeleet taas pitkät ja kantapäät taas vallalla. Sitten kun otin lyhyempiä askelia olivat kädet taas jäykkinä sivuilla.

Mutta veli sanoikin että tässä menee aikaa, hänelläkin meni monta kuukautta että juoksutekniikka hioutui nappiin. Ja jokaisellahan on oma juoksutyylinsä, ei sitä tarvitse lähteä muuttamaan, mutta namä neuvot keskityivätkin juuri energiansäästöön (että jaksaa pidempään) ja vammojen ennaltaehkäisyyn.

Nyt onkin hommaa tulevaisuudessa kun alan omaa juoksutekniikkaa hiomaan. Tähän mennessä olen siis juossut silleen miten jaloista on lähtenyt, ja ihan hyvin se niinkin meni. Haluan kehittyä juoksijana ja tekniikka on iso osa sitä.

Tästä on hyvä jatkaa juoksua! :)

-Kaukaa Kaunis

lauantai 28. joulukuuta 2013

Aleshoppailua

Uhmattiin siskon kanssa ihmistunkoista kauppakeskusta, ja vietettiin eilen yli kuusi tuntia Jumbossa kauppoja kierrellen.

Urheiluun(kin) liittyviä juttusia tarttui mukaan, ja niitä tänään teille esittelen.

Ostin viimeksi urheiluvaatteita kesällä kun liikkumaan aloin, ja nämä vaatteet alkavat olla jo auttamattoman isoja. Ei ole mukava kun juostessa trikoot tippuvat koko ajan, vaikka nyörit vetäisi kuinka tiukalle tahansa.

Tässä olisi siis eilisen kauppareissun saldoa:

Talvijuoksutrikoot cubuksesta  ja urheilutoppi H&M:stä.

  




















Mun edellisetkin juoksutrikoot oli cubukselta, ja tykkäsin niistä paljon. Ne oli koko XL, ja nää talvijuoksuhousut on kokoa L. Toppi kokoa M, ja kuten näkyy, se ei ihan vielä istu kunnolla. Tätä pääsen käyttämään ehkä parin kuukauden päästä? :)

HM:ltä ostin myös toisen treenitopin josta otin koon L.

Tää oli kivannäköinen, ja tuskin maltan oottaa että pääsen käyttämään tätä tositoimissa salilla.

Sitten HM:ltä tarttui mukaan vielä fleecepaita talvijuoksuun, joka on kokoa M! Stadiumista nappasin nuo treenitrikoot, jotka pääsee salikäyttöön samantien.

Tykkään varsinkin noista peukalopaikoista! Nyt tarkenee :) Ja hosuista vielä tarkempaa kuvaa:

Kivan väriset ja kevyet! Trikoot on kokoa 42, ja kotona jumppaliikkeitä kokeillessa tajusin että koko 40 olis ehkä ollut hieman parempi. Mutta kyllä näilläkin pärjää hyvin.

Sellanen oli tällä kertaa saldo, ja  nyt kelpaa taas urheilla. Urheiluvaatteet on mulle ainakin iso motivaattori, ja onhan se kiva urheilla kun on kamppeet kohillaan.

Loppuun vielä tämmönen pieni intohihkaus, kun ostelin sitten muitakin vaatteita, ja olin surimmassa osassa paitoja jo kokoa M! En voinu uskoa sitä! :) Mun ei tarvinnut enää kaivella kaikista isoimpia kokoja ja miettiä mahtuuko nekään. En edes vaivautunut menemään "isojen tyttöjen" osastoille missään kaupoissa, koska tiesin että sieltä ei enää mulle sopivia kokoja löydy!

Tässä loppuun vielä uskalian ostokseni, eli ihana violetti neulostunika/mekko, joka on tommonen ihonmyötänen makkaramekko.


 Vaikka mun kroppa ei olekaan vielä siinä kunnossa, että tämmösiä kehtaisin ihmisten ilmoilla pitää, niin mä olin jotenkin innoissani siitä että siihen pisteeseen ei ole enää kauaa, kun mä voin. Tää onkin ikäänkuin eräänlainen tavoitevaate mulle siinä mielessä, että siinä vaiheessa kun tätä pystyn pitämään, oon jo aika tyytyväinen kroppaani.

Ja näissä kuvissahan toi maha oikein pömpöttää tossa tolleen, mutta jos vähän laihistaa niin näkee mitä kohti ollaan menossa:

-Kaukaa Kaunis

perjantai 27. joulukuuta 2013

Ihanaa Joulua!!

Tavattoman ihanaa, rentouttavaa ja rauhallista joulua kaikille lukijoille! :)

Muistakaa syödä hyvin, ja nauttia elämästä, joulu on vain kerran vuodessa.

Ensi vuonna sitten palataan astialle ja jatketaan painonpudotusta.

Mä lupaan yrittää ottaa tänään kuvina ruokapäiväkirjan, ihan kaikessa kaameudessaan. Palataan siihen sitten huomenna :)

-Kaukaa Kaunis


  

Herkullista joulua kaikilla! 

Aaton ruokapäiväkirja






  

No Niin! Vinhdoin blogger halusi olla mun kanssa yhteistyössä, ja sain nämä kuvat tänne ladattua :D

Tässä oli siis kronologisessa järjestyksessä aaton ruokasaldo. Mukaan mahtui riisipuuroa, kulhon nuolemista ja kunnon laatikkomättö :)

Pieni ähky tuli, mutta olin ylpeä itsestäni kun jätin makeat tällä kertaa vähemmälle. Vaikka tulihan niitäkin syötyä.

Tänään olin shoppailemassa alennusmyynneissä, ja voin sanoa että se on ihan omanlaisensa treeni... Ajattelin laittaa huomenissa sitten urheiluun liittyvät ostoslöydöt (jos blogger jatkaa yhteistyötä.

-Kaukaa Kaunis


maanantai 23. joulukuuta 2013

Kunniamaininta

Cision listasi joulukuussa Suomen top 10 painonhallintablogit, ja minun blogi sai kunnian olla kyseisellä listalla paikalla 4.

Kiitos siis kaikille teille ihanille lukjoille, kanssabloggaajille ja kommentoijille mielenkiinnosta! :)

Listalta löytyi monia muitakin tuttuja blogeja, käykää katsomassa jos joku blogi on jäänyt teiltä sivu suun.

Tämän kunniamaininnan kunniaksi päätin listata oman top 10 niistä painonhallintablogeista joita itse seuraan aktiivisesti.

Itsehän aloitin blogien seuraamisen kesäkuussa, ja varsinkin oman blogin myötä olen löytänyt paljon hyviä motivoivia ja inspiroivia blogeja, joiden avulla olen päässyt näinkin pitkälle omassa urakassani. Kiitos siis kaikille teille tsemppaamisesta!

Sitten itse listaan: (blogit eivät ole sen kummemmin missään järjestyksessä, koska en vain osannut tehdä paremmuusjärjestystä. Suurinta osaa pidän kavereina! :D) Osa teistä on uudempia tuttavuuksia, osaa olen seurannut ihan matkan alusta saakka.

1. Rantapallosta bikinimisuksi
2. Mannamasun laihismarinat, masun murinat ja liikuntaturinat
3. Fätistä Nätiksi
4. Laihdutuskuurilla (jee, kohta loppuu blogitauko!)
5. Painonhallinan jalotaito
6. Oman elämän pieni, suuri pudottaja
7. Tintti treenaa
8. Still Going
9. Laihdutusmatka 2014
10. Training Bad

Käykääpä kurkkaamassa jos joku on vielä jäänyt vieraaksi :)

-Kaukaa Kaunis

Viikko 51

Hei! Liikuntaspurtti loppui, ja miinukselle jäätiin tällä kertaa ihan reilusti. Ensi vuoden puolella kokeillaan uudestaan sitten vähän paremmilla tuloksilla :)

Tässä olisi nyt kuitenkin viime viikon liikuntasaldo:

Maanantai:
Tiistai: Vesijuoksu & uinti, 45 min
Keskiviikko: pyöräily 50 min
juoksu, 41 min
Torstai: -
Perjantai: -
Lauantai: kotijumppaa 45 min
Sunnuntai: -

Olen taas tyytyväinen viikon saldoon. Lomalla meinaan nyt liikkua sen verran mikä tuntuu hyvältä. Saa siis nähdä kuinka paljon sitä tulee liikuttua.

Tammikuussa alkaa sitten kunnon spurtti ja päästää tästä viimeisestäkin kymmenestä kilosta eroon :)

Seuraava painopäivitys tuleekin sitten tammikuun alussa, koska päätin loppuvuoden pyrkiä pitämään painon samassa. Niin että plussaa ei nyt ainakaan tulisi.

-Kaukaa Kaunis

Body breakdown

 Anonyymin lukija kyseli minkälaisia muutoksi minä olen huomannut kehossani kun painoa on pudonnut.

En ole kovin tarkkaan täällä blogissa kertoillut miten kehoni on muuttunut, ja ajattelinkin käydä nyt hieman yksityiskohtaisemmin läpi niitä fyysisiä muutoksia joita minä olen huomannut.

Ennen



Aloitetaan raskausarvista ja ylimääräisestä ihosta, josta lukija minulta kyselikin. Mullahan on aika pahat raskausarvet, koska lihoin niin nopeaa tahtia silloin joskus kun sitä en itse edes tajunnut. Raskausarvet ovat koko vatsan alueella, ja jenkkakahvoissa. Muutamia löytyy myös "alleista" ja kyljistä. Tuossahan nuo edelleen ovat, mutta olen kyllä huomannut että ne ei enää niin "pingota" tuossa vatsanpinnalla. Eli koska iho ei ole enää niin suuren rasitteen alla, on raskausarvetkin ikäänkuin vetäytyneet itseensä. Ne ovat kyllä huomattavissa helpostikin, koska olen niin kalpea, mutta ne eivät ainakaan heloita punaisina tai pinkeinä niin kuin ennen.

Poikkiviiva on painauma sukkahousuista.

Ihoa löytyy lähinnä vatsanseudulta. Tällä hetkellä tilanne on aika "hyvä", eli iho ei roiku, koska sitä läskiä vielä löytyy sen verran ihon alta. Muualla iho on aika hyvin kiintynyt rasvan lähdön myötä, mutta todellisen tilanteen näkee sitten kymmenen kilon päästä. 

Yksi negatiivisimmista muutoksista on tuo rintavarustuksen katoaminen. Mulla ei ole koskaan hirveän suuria rintoja ollutkaan verrattuna siihen muuhun rasvan määrään mitä mulla oli. Niin kuin usein on kuullut, niin mullakin lähti rasvaa ekana rinnoista. Tai ainakin sen huomasi selkeitten ekana niistä. Olen kuitenkin oppinut elämään tämänkin asian kanssa, ja sitten tavoitepainossa nämä mittasuhteet näyttää paremmalta.

Sitten takaisin niihin positiivisiin muutoksiin. Kaikki kapenee. Kasvot, sormet, jalkapöytä, kaula käsivarret & jalat... On ihana huomata että esim. siskon saappaista menee mullakin vetoketjut kiinni, ja että käsivarretkin mahtuu hihoihin, vaikka paita/takki muuten liian pieni olisikin. Sormukset, käsikorut ja jopa hatut istuvat paremmin päälle. 


Yksi todella iso muutos on siis se että on vain pienentynyt. Ennen en olisi edes kokeillut mitään vähääkään pieneltä näyttävää vaatetta, koska en halunnut nolata itseäni sillä että en mahtuisi niihin kuitenkaan. Nyt olen lainaillut esim. yövaatteiksi pienikokoisemmilta kavereilta vaatteita, ja vaikka ne eivät hyvältä vielä näytäkään, jo se että ne mahtuvat päälleni on iso juttu.

Muutos on ollut suuri, vaikka sitä ei näin päivittäisenä seuraajana niin huomaakaan enää. Sitten pitää vain katsoa kuvia ja muistella missä pisteessä on ollut, jotta tajuaa kuinka kauas olen jo edennyt.
Jälkeen

Kiitos ano toiveesta! :) Mullehan saa kyllä heittää toiveita jos vaan tulee jotain mieleen mistä haluaisi kuulla enemmän :) Ja mä vastaan aina kommentteihinkin jos on jotain kysyttävää.

-Kaukaa Kaunis

torstai 19. joulukuuta 2013

Vapaus!

Ah, ihanaa ! Loma alkoi vihdoinkin, ja nyt on taas aikaa keskittyä muuhunkin kuin seminaareihin ja tentteihin.

Laihdutuspuolella on ollut nyt kiireiden keskellä melkoista hiljaiseloa. Olen liikkunut jonkin verran, mutta syömiset ovat menneet valitettavasti metsään.

Senpä takia päätinkin että tavoitteeni on painonhallinta koko loppuvuoden. Tammikuussa on taas aikaa ja energiaa lähteä sitä suuremmalla innolla pudottamaan painoa ja saavuttamaan tavoittet! :)

Eli katsotaan mitä paino on tammikuun 1. päivänä, ja siitä sitten kunnon spurtilla alaspäin!

Loma! Ihanaa päästä taas kertoilemaan teillekin tänne juttuja! :)

-Kaukaa Kaunis

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Viikon 50 yhteenveto + löpinää

Tälläkään viikolla en päässyt liikuntaspurtin vaatimiin tuntimääriin, mutta olen kyllä ihan tyytyväinen ottaen huomioon viime aikojen kiireiden.

Tässä olisi siis viikon liikunnat:

Maanantai: Jumppa + tanssi , 37 min, -383 kcal
Tiistai: Vesijuoksu, 40 min
Keskiviikko: Zumba, 58 min, -598 kcal
Torstai: -
Perjantai: -
Lauantai: -
Sunnuntai:  juoksu, 1 h13 min, -881 kcal

Okei, eli yhteensä hurjat 3 h ja 28 min. Nyt ollaan jo niin paljon miinuksella spurtin kannalta etten taida jaksaa edes laskea niitä. Vuoden alusta lähtee taas spurtti vähän paremmalla tuloksella toivottavasti käyntiin.

Nyt on tosiaan koulukiireiden takia ollut täällä blogin puolella aika hiljaista, mutta onneksi ensi torstaina alkaa loma, ja sitten alkaakin harjoittelu, joten vähän rennommin pääsee taas ottamaan opiskelut :)

Tällä hetkellä työn alla postaus joka on anonyymin lukijan toive sellasesta tarkemmasta kehon muutosten läpikäynnistä. Se on siis luvassa ensi viikolla. Yritän myös nyt loman aikana päästä vastaamaan Paistin heittämään haasteeseen, missä juostaan kymppi niin lujaa kuin pystyy. Ja tässä tosiaan pyrin pääsemään takaisin rutiiniin ja tiheämpään postaustahtiin. Nyt onkin kertynyt vaikka kuinka paljon asiaa mistä on kiva päästä kirjottelemaan paremmalla ajalla.

Muistakaa tekin hengähtää tässä joulukiireiden alla!

-Kaukaa Kaunis

perjantai 13. joulukuuta 2013

Vaa'an orja

Musta on tullut pakonomaisesti vaa'alla käyvä laihduttajaihminen. Sellainen joksi en olisi halunnut tulla, jo jota yritin parhaani mukaan vältellä kun tähän projektiin lähdin.

Mutta ei auta muuta kuin myöntää, että sellainen minusta nyt on vain tullut.

Käyn joka aamu vaa'alla, ja välillä, jos paniikki iskee, käyn päivällä tai illalla toiseen kertaan. En ihan ymmärrä miksi niin teen, mutta sopivan tilaisuuden tullen, esim. suihkusta tullessa, on se vaaka pakko kaivaa kaapista, ja katsoa mihin suuntaan paino on oikein hivuttautunut.

Kesäkuussa kun painon pudotuksen aloitin, päätin etten käy puntarilla ollenkaan. No, siinä ei mennyt kuin kuukausi, niin huomasin kuinka suuren hyödyn muut bloggaajat painon seurannasta saa, kun edistymisen näkee ihan konkreettisesti ja tietää milloin tekee jotain oikein ja milloin väärin.



Kun olin vaa'alle ensi kerran astunut, tein itseni kanssa sopimuksen että siellä ei sitten rampata. Pari ensimmäistä kuukautta kävinkin vain kerran kuussa katsomassa miten edistyn. Hetken kuluttua tuo kuukauden väli tuntui liian pitkältä, ja vaihdoin sen tämänhetkiseen kaksi kertaa kuukaudessa -tyyliin. Siinä se pysyi ihan kiitettävän hyvin, mutta jotenkin pääsin tästä järjestelystä lipsumaan, ja tähän on tultu.

En sano että joka päivä vaa'alla käyminen olisi yleisesti paha asia, sanon vain että se on minun kohdallani huono asia. Tiesin että minulla on vaarana jäädä "koukkuun" siihen painon seuraaamiseen, ja sen takia rajoja koitin itselleni asettaakin. Vaa'an luku ei niinkään määritä päivän mielialaa tai sitä miten syön, vaan se on enemmänkin ajatuksien taka-alalla pyörivä voima, joka valtaa liikaa ajatuksiani. Minua turhauttaa että ajattelen päivittäin sitä kuinka paljon painan ja mitä se luku merkitsee ym. Sen sijaan että miettisin miten saan itsestäni terveemmän ja hyvinvoivan, ajattelen miten saan sen luvun tippumaan tiettyyn painoon.

Olen aina ollut sitä mieltä että paino on vain numero. Ei sillä että se ei olisi hyvä väline ja motivaattori painon pudotuksessa, mutta se numero puntarissa kertoo vain tietyn verran siitä mikä ihmisen tilanne oikeasti on. Sen takia idealiitilanne itselläni olisi se, että pääsisin ns. painotavoitteeseen, josta lähden sitten lukuja katsomatta selvittämään mikä paino on keholleni sopiva, ja pysyä siinä. Tällä hetkellä olen kaukana tästä ajattelumaailmasta.

Nytpä teen etukäteen uuden vuoden lupauksen. Ei vaa'alla ramppaamista! Eli vuoden vaihteesta lähtien pysyn oikeasti aikataulussa, ja astun vaa'alle vain ja ainoastaan edeltämäärättyinä päivinä kahden viikon välein. Jospa saisin tämänkin projektin taas ajatuksen tasolla raiteilleen, niin ei ole mieli niin haavoittuvainen kun numerot ruudulla eivät hallitse ajatuksia.

Onko teillä heittää hyviä/huonoja puolia vaa'alla ravaamisesta?

-Kaukaa Kaunis

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Jumppaa, vesijuoksua & zumbaa

Nyt on lähtenyt viikko oikealla tavalla liikenteeseen!

Maanantaina tein kotona jumppaa Jillian Michaels dvd:n mukana. On muuten aika hyvä treeni kun tein samaa lauantaina, ja koko sunnuntain oli koko kroppa ihan jumissa. Kun 20 min treeni oli loppu, päätin vielä tanssia hervottomasti reilu kymmenen minuuttia. Pysyi syke aika korkeella! :D

Eilen alkoi aamu ihanasti kun lähdettiin kaverin kanssa vesijuoksemaan. Juostiin noi 40 minuuttia, ja sitten lillumaan terapialataisiin ja saunaan! Oli ihana mennä sieltä suoraan koululle syömään ja luennolle :) Ei oo parempaa tapaa alottaa päivää!

Tänään on luvassa zumbaa toisen kaverin kanssa. Siitä onkin hetki kun oon viimeksi päässyt zumbailemaan :) Zumban jälkeen alkaa heti sauna, joten kiva ilta luvassa.

Tältä urheilun pitääkin tuntua!

-Kaukaa Kaunis

maanantai 9. joulukuuta 2013

Painopäivitys

Tänään oli taas aika astua vaa'alle, ja tämä oli näky: 
'
 

 Eli 82,2 kg. Se on -1,1 kg vähemmän kuin kaksi viikkoa sitten. Viikko tahti on ollut siis -0,55 kg/vko, ja mä olen tyytyväinen siihen :) 

Enää reilu pari kiloa niin pääsen seiskalla alkaviin lukuihin! :)

 Yhteensä olen pudottanut viidessä kuukaudessa -16,4 kg. Tuntuu ihan uskomattomalta.

Mutta tästä on taas hyvä jatkaa! Ens kerran puntarille nousenkin vasta lapsuudenkodissa aatonattona. Silloin on käytössä eri vaaka, mutta eipä kai nuo nyt hirveitä eroja näytä.

Loppuun vielä kuvaa tänään ostamastani joulu/uuden vuoden mekosta, joka on lindexiltä kokoa 42!

 Hiukan on nafti vielä, mutta ainakin antaa motivaatiota jatkaa täysillä jouluun saakka, ja siitä vielä eteenpäin kun pitäisi uutenakin vuotena mekkoa pitää :) Meni tuo kuitenkin kiinni, että kyllä sitä pääsee joka tapauksessa pitämään, mutta omaa mukavuutta miettien voisin vielä skarpata! :)

-Kaukaa Kaunis

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Jaa mikä liikuntaspurtti? aka viikon 49 yhteenveto

Nyt nolottaa.

Ihan into piukeena lähdin liikuntaspurttiin mukaan, ja kappaskappas, hirveitä miinuslukuja jo nyt tokalla viikolla.

Seliseli osuus tulee nyt: kouluhommat.

Ei siinä sen kummempia. Mutta laaditaas nyt tämmönen hieno yhteenveto:

Maanantai:-    
Tiistai:-
Keskiviikko:-
Torstai:-
Perjantai: juoksulenkki, 1h, -766 kcal, 7,3 km
               kävely, 1 h 19 min, -647 kcal, 7,8 km
Lauantai: kotijumppa, 32 min, -309 kcal
               kävely, 1 h 12 min, 7,4 km
Sunnuntai:-

Kuten huomata saattaa, pienoinen paniikki iski tuosta loppuviikosta, mutta ei sitten rahkeet kuitenkaan riittäneet enää tänään mihinkään. Vaikka suunnitelmissa oli vaikka ja mitä.


Yhteensä liikuntaa tuli siis harrastettua 4h 3min. Mikä on oikeastaan ihan hyvin jos ottaa huomioon sen, että liikuin vain kahtena päivänä... Miinusta jäi siis 1 h 57 min tällä viikolla, ja viime viikolta jäi 1 h 9 min. Yhteensä ollaan miinuksella 3 h 6 min. Kun nyt näin tarkkaan lasketaan :)

Noh, nyt kävi näin, ja ens viikolla paremmin.

-Kaukaa Kaunis

perjantai 6. joulukuuta 2013

Jouluhaaste

 Sain tämmösen ihanan jouluhaasteen GirlMcCookie:lta

Oonkin ollut ihan joulufiiliksissä, ja nyt pääsee miettimään kunnolla joulujuttuja!

Säännöt:

Vastaa 24 kysymykseen
Haasta blogikollegat vastaamaan samoihin kysymyksiin
Kerro kuka sinut on haastanut ja kenet haastat.

Parasta joulussa?
Se että on koko perhe koossa! Mun perheeseen kuuluu vanhemmat ja neljä lasta. Ollaan kaikki jo ns. lennetty pesästä, eli liian harvoin osutaan kaikki edes samalle paikkakunnalle samaan aikaan. Joulu on siitä ihana, että kaikki kokoonnutaan kotiin vanhempien luokse ja vietetään joulu yhdessä.

Joulumusiikkisi?
Tykkään lähinnä balladi ja hymnityyppisistä joululauluista. Esim. Tonttu, Heinillä härkien, Joulun lapsi, Joulu sädehtii, Sydämeeni joulun teen ja Tulkoon joulu. Ainiin, ja all-time-favourite: Varpunen jouluaamuna

Tykkäätkö katsoa jouluelokuvia? 
Joo! Ne on ihania! Lemppareita mm. Holiday, Love actually, Grinch ja Joulutarina

Mitä ehdottomasti täytyy olla jouluaterialla?
Meillä on sellanen perinne että saadaan jokainen toivoa jotain joulupöytään. Eli sillon tulee kaikille jotain lemppariruokaa, ja ne ei välttis ole edes jouluruokia. Mä en edes oikeastaan tykkää laatikoista tai kinkusta, mutta yleensä oon sitten toivonut lohta tai kanansiipiä ( :D). Meillä on siis aika monenlaista sorttia joulupöydässä, mutta kyllä sieltä löytyy ne jouluruoatkin. Mikä nyt olis ihan ehdoton, niin ehkä se olis itse tehdyt karjalanpiirakat, koska me tehdään niitä itse vain ja ainoastaan jouluksi.


Koska joulukoristeet pääsee kotiasi koristamaan?
Omaan kotiin laitan jouluvalot ikkunaan huomenna, ja siinäpä se sitten onkin. Täällä kun en joulua varsinaisesti vietä, niin en koe tarpeelliseksi tätä kotia koristaa. Uskoisin että vanhempien luona koti onkin täynnä kaikennäköistä joulukrääsää ja -valoa :)

Joulu kotona vai jossain muualla?
Kotona!! Siis kotonakotona, ei täällä omassa kotona :)

Itsetehdyt lahjat, kaupasta ostetut vai molempia?
Tärkeintä mulle on se että siinä lahjassa on ajatusta :) Voi siis olla kumpi vaan.

Laitatko ulkovaloja pimeyttä valaisemaan?
En, koska kerrostalo.

Joulu oman perheen kanssa vai isommassa porukassa?
Oma perhe! <3


Onko sinulla joululahjatoivetta?
Eipä oikeastaan sen kummempia.

Paras saamasi joululahja?
Ompas vaikea... Ei tule mieleen mitään mikä nousisi ylitse muiden, mutta sain joskus kolme-neljä vuotta sitten veljeltä lapaset ja urheilusukat. Lapasia olen käyttänyt koko tämän ajan, ja sukkia nyt kun olen oikeasti alkanut urheilemaan. Nämä tuli mieleen koska aina kun mä näitä käytän, muistan aina veljeäni, jolta nämä sain. Erityistä niissä ehkä onkin juuri se että ne ovat rakkaalta veljeltä :)


Kamalin saamasi joululahja?
Eipä tule mitään kamalaa mieleen...

Kuvaile unelmiesi joulu?
Olis paljon lunta, pakkasta alle -10 C. Koko perhe koolla, ja tehtäis koko päivä yhdessä kaikkea kivaa, esim. käytäis hiihtämässä ja sitten kotiin riisipuurolle. Sitten katottais telkkarista yhessä joku koko perheen jouluelokuva, ja sen jälkeen vietettäis aika yhdessä ja alettaisiin valmistelemaan joulupöytää. Ennen ruokaa joulusauna, ja sitten hilauduttais ruokailun ääreen ja siinä pöydässä istuttaisiin ainakin pari, kolme tuntia jutellen ja ruoasta nauttien. Sitten on aika laulaa pari joululaulua ja lukea jouluevankeliumi, ja sitten avataan lahjat!

Hiihtämistä ja säätä lukuunottamatta toi on aika tarkkaan meiän joulu, eli mun mielestä jo valmiiks täydellinen!

Mikä on ärsyttävin joululaulu?
Juice Leskisen Sika. Kylmät väreet tuli ihan vaan jo ton laulun kirjottamisesta!

Oletko tehnyt jouluvalmisteluja tälle vuodelle? Mitä?
Joululahjoja miettinyt, ja osan ostanut :)

Paras joulujuoma?
Glögi, joulutee ja marjamehu oman pihan marjoista.


Oikea joulukuusi, tekokuusi vai ei kuusta ollenkaan?
Oikea joulukuusi on paras, mutta ei sillä niin väliä meillä kyllä ole. Yksi vuosi koristeltiin meiän huonekasvipalmu :)

Käykö teillä joulupukki?
Eipä oikeastaan.

Paras joulumuistosi lapsuudesta?
Hmm.. Ehkä se oli se yks joulu kun mä pääsin iskän kanssa valkkaamaan meille joulukuusen naapurin metsästä (meillä oli lupa) ja me mentiin sinne ihan kahestaan ja mä valitsin kuusen ja tuotiin se kotiin. Se oli ihana joulu!

Laittaudutko aattona hienoksi vai hölläiletkö koko päivän pyjamassa?
Riippuu tuleeko vieraita. Jos ei, niin pyjamat rokkaa :)

Peruna-, porkkana-, lanttu- vai bataattilaatikko?
En laatikoista niin välitä, mutta porkkanalaatikko on noista vaihtoehdoista mielekkäin.

Paras joulusuklaa?
Fazerin joulusuklaat, tai maraboun paradise tai symphony konvehtirasiat. Nam! <3

Joulutortut vai piparit?
Piparit! En jostain syystä tykkää luumuhillosta...

Olipa ihana haaste! Oon ihan joulufiiliksissä.. Ja mun tekee mieli suklaata.. nice.

Haastan PiiSamin, Tintin ja Fätin. Toivottavasti teillekin rakkaat kanssasisaret tulee joulufiilis tätä tehdessä :)

Ihanaa joulunodotusta kaikille!

-Kaukaa Kaunis

Voihan toppahousut!

Olin viime pakkasten aikana vetämässä toppahousuja jalkaan, ja kappas vain, ne olikin käyttökelvottomat. Siis minulle, koska ne oliva vaan niin jäätävän isot että ne tippui ihan suoraan jalasta jos ei käsillä pitänyt kiinni.

Mainitsinkin nämä toppahousut heinäkuussa, kun huvikseni niitä kokeilin kesähelteillä. Tilasin kyseiset housut tasan vuosi sitten anttilan nettikaupasta, koska en halunnut mennä kauppaan kokeilemaan housuja, koska tiesin että normaalipuolen naisten koot eivät minulle sovi. Tilasimpa siis miesten puolelta, ja suurinta kokoa : XXL. Arvatkaa vaan oliko itku melkein silmässä kun nämäkin oli vyötäröltä silloin vuosi sitten naftit, ja jos vähääkään turvotti, ei ne menneet edes kiinni!

Niitä kuitenkin käyttelin viime talvena, ja silloin heinäkuussa kokeilin josko ne olisivat hyvät tälle talvelle. Tässä olisi kuvia heinäkuulta:


Silloin ne meni hyvin kiinni, ja olin iloinen! 

Katsotaapas mitä tänä päivänä näille housuille kuulu

Ne ei enää pysy edes päällä! Ne on ihan toivottoman isot, ja hukun niihin ihan täysin. Eli näitä housuja ei tosiaankaan voi enää pitää päällä.

Tästä intoutuneena lähdin kaupoille, ja mukaan tarttui tämmöiset:

 Uudet toppahousut. Nyt ei ollut rahaa panostaa näihin, koska nääkin todennäköisesti on käytössä nyt tämän talven, ja ensi talvena sitten uudet. Ostin nää lidlistä, maksoi kolmekymppiä, ja on kyllä ihan kelpohousut. Lämpimät ja istuu hyvin. Näillä voi muuten hiihtääkin, kun nää on lasketteluhousut, joten liikkuminen on mukavaa. Koko on 44, eli lidlin naistenkoista isoin. Mutta aivan mahtavaa että mä mahduin näihin, koska täällä rupee olemaan jo aika kylmä, missä asun.

Tää on vähän ristiriitasta tää vaatteista luopuminen, kun toisaalta on tosi ilonen ja innoissaan kun vaatteet jää liian isoiksi, mutta toisaalta ei tässä olis nyt varaa ihan koko vaatekertaa uusia yhellä kertaa. Onneks on kirpparit!

-Kaukaa Kaunis

p.s. Mun viikko on menny ihan penkin alle. Toivottavasti saan nyt viikonloppuna skarpattua.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Instagram :)

Nyt kun on niin kiirettä pitänyt, että ei ole oikein ollut aikaa paneutua näihin blogikirjoituksiin, ajattelin että hommaan ns. matalankynnyksen sosiaalisen median, johon on sitten helpompi päivitellä.

Päädyin instagramiin, koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, eikö se niin mene?

Sinne on siis luvassa enemmän ruoasta ja ruokavaliosta kuvia, joita harvemmin täällä blogin puolella jostain syystä näkee. Sen lisäksi otan kuvia kaikesta mahdollisesta elämäntapamuutokseenkin liittyvästä, mutta uskoin että sinne eksyy myös juttuja mun arjesta ja mahdollisista repsahduksista.

Sinne voi tulla siis kyyläämään meikäläistä, ja mahtavaa olis kuulla tein lukijoiden instagramit että voisin niitä seurailla! :) Koitan myös saada tänne blogin sivupalkkiin niitä kuvia pyörimään, mutta en tiiä riittääkö mun taidot siihen.

Nimimerkki on kaukaakaunis, ja kuvia luvassa päivittäin.

Jos instassa oleskelette, niin tulkaa moikkaamaan! :)

Teen varmaan tänne blogin puolelle aina sillon tällön kollaaseja nuista instan kuvista, ja välillä saattaa samat kuvat sitten vilahdella molemmissa paikoissa. Mutta ehkä siitä selvitään.

-Kaukaa Kaunis

tiistai 3. joulukuuta 2013

6 kk

Rupesin tossa Pii Samin postauksen luettuani laskeskelmaan että millos mulla tulee puoli vuotta täyteen tätä elämäntapamuutosta. Ja kappas vaan, me ollaan Pii Samin kanssa päivälleen oltu tällä matkalla yhtä pitkään.

Ensimäinen asia mitä tein elämäntapamuutoksessa, oli juoksuharrastuksen aloittaminen, ja Couch to 5k-ohjelman mukaan tuon ensimmäisen juoksulenkin tein 3.6.2013. Siitä on tasan puoli vuotta. Uskomatonta.

Mulla kiloja on karissut virallisesti -15, mutta puoli vuotta sitten painoin varmasti lähemmäs 20 kg enemmän. En olisi ikinä, siis ikinä uskonut että pääsen tähän pisteeseen näin "helposti". Tuntuu että toistelen tässä PiiSamin sanoja, mutta en vaan jaksa ymmärtää miksi mä en muka ole kyennyt tähän ennen! Mikä tässä on ollut nyt niin ylitsepääsemätöntä?

Blogin aloitin kesäkuun lopussa, ja palatessani lukemaan ensimäisiä kirjoituksiani, tuntuu että siellä on kirjoittanut joku joka on aivan ulalla tämän asian kanssa. Tarkoitan siis sitä, että koska tuloksia ei ollut kerinnyt vielä tulemaan, tuntui että kaikki oli sellaista haparoimista, ja usko omiin voimiin oli kovilla. Nykyään mä tiedän pystyväni tähän, ja mulla on valmiudet saattaa tää projekti "päätökseen", vaikka elämäntavat jääkin pysyviksi.

Puoli vuotta on pieni ikuisuus. Toisaalta lyhyt aika, mutta toisaalta verrattuna edelliseen laihdutusyrityksiin jotka parhaimmillaan kesti kaksi viikkoa, on tämä jo aika eri sfääreissä. Puoli vuotta. Mun piti ihan mutustella tota aikaa hetki ennen kuin tajusin sen. Voi että mä olen ylpeä että olen jatkanut tätä tietä! Hyvä minä!

Tästä on hyvä jatkaa. Toiset 6 kk, niin ollaan jo maalissa :)

Pitää keksiä jotain kivaa nyt juhliakseni vähän tätä saavutusta!

-Kaukaa Kaunis

maanantai 2. joulukuuta 2013

Tavoitevaatteet: housupäivitys

Mulla on kolmet tavoitehousut.

Ensimmäiset olivat nämä keltaiset, jotka sainkin jo käyttöön alkusyksystä. Sitten olivat siskoltani saadut farkut, jotka otin kyllä heti käyttöön, mutta ne olivat käyttöönotettaessa melko naftit. Sitten tuli viimeiset farkut, eli nämä hooämmästä ostetut alennusfarkut, jotka olivat ostettaessa liian pienet.

Nyt olisi aika katsoa tilanne kaikkien näiden housujen kohdalla.

1) keltaiset housut:

Napauttakaa kuvaa suuremmaksi

Keltaiset housut saavat siis siirtyä liian isojen vaatteiden kasaan. Niitä ei voi enää käyttää.

2) Siskolta saadut farkut, cubuksesta kokoa 44 (venyvää strechiä)

Tässä kuvaa elokuun loppupuolelta

Tässä joulukuun kuvakollaasi
 Nämä on vielä ahkerassa käytössä, vaikka nämä tippuukin päältä kun on vähän aikaa käyttänyt, ja kangas venynyt. Nää on myös siitä hyvät että tänne mahtuu pitkikset alle! :)

3) tavoitefarkut lokakuun alulta




Yllä lokakuun 10. otetut kuvat, ja alla nyt joulukuussa otetut kuvat. Nämähän ei tosiaan menneet edes kiinni, kun ne ostin. Nyt menee ihan vaivatta, ja istuu hyvin. Näitäkin on tullut käytettyä, vaikka pitkikset eivät mahdukaan alle.

Tässä olisi housut päällekäin:


Sellainen päivitys siis tällä kertaa. Sokerina pohjalle laitetaan uudet tavoitefarkut hautumaan tänne bloginkin puolelle:


Nämä koralliset ihanuudet on vielä kovin pienet, kuten huomaa. Kuva on otettu 13.11. Näitä kaavailin ensi kevään ja kesän housuiksi, mutta saas nähdä ovatko silloin liian isot.

-Kaukaa Kaunis